Onnistuneella korkeakouluyhteistyöllä potkua vihreään siirtymään

Tuoreesta yritysbarometritutkimuksesta käy ilmi, että neljännes Keski-Pohjanmaan pk-yrityksistä, eli lähinnä kasvuhakuiset pk-yritykset, ovat kartoittaneet ilmastovaikutuksiaan. Voi olla, että yritysten vaikutuksia ympäristöön ja sidosryhmiin mietitään laajemminkin, mutta vain joka neljännellä pk-yrityksellä se oli kirjattuna tavoitteena. (Lähde: Pk-barometri – Alueraportti 2024, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät(siirryt toiseen palveluun)).

Vastaavan vuonna 2022 toteutetun kyselyn mukaan vastuullisuusajattelu yrityksille tarkoitti ensisijaisesti lakien ja sopimuksien noudattamista sekä verojen maksamista. Eli asioita, joita Suomessa yrittäjänä ei voi ohittaa rikkomatta lakia. Kolmantena tullaan jo lähemmäksi vastuullisuuden ydintä: ”asiakkaiden hyvin palveleminen”. Asiakkaat, uuden sukupolven työntekijät, alihankkijat ja yhteistyökumppanit osaavat jo kysyä yrityksen ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen vastuun tavoitteiden ja toimien perään. Ostopäätökset tehdään niiden perusteella. Olemmekin pian siinä, mistä Helsingin Sanomat kirjoitti viime elokuussa: ”Vastuu ei ole enää vain taloudellisen edun haalimista.” (HS 20.8.2023).

Kokkolasta halutaan Suomen vetypääkaupunki?

Nyt elämme vuotta 2024. Hurjan paljon on ehtinyt tapahtua kahdessa vuodessa myös Keski-Pohjanmaan puhtaassa siirtymässä. Täällä ovat ryminällä lähteneet käyntiin vähähiilisen energian erilaiset hankkeet. Kokkola Material Weekillä(siirryt toiseen palveluun) marraskuussa 2023 julkaistiin yhdeksän yrityksen ja kahden korkeakoulun allekirjoittama aiesopimus. Sen pääviesti on, että Kokkolasta halutaan Suomen vetypääkaupunki ja vähähiilisen ja puhtaan energian pääkaupunki.

Centria-ammattikorkeakoulu on yksi aiesopimuksen kirjoittajista. Vahvalla tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotyöllään Centria vastaa energiamurroksen haasteeseen tuoden yhteen toimijat alueella, yli maakuntien ja kansainvälisestikin.

Maakunnan koko yksistään jo vaikuttaa siihen, että työtä on tehtävä yhdessä. Jos jäisimme räpeltämään asioita vain omalla porukalla, niin muutosta ei saataisi aikaan. Muutoksen ajureina toimivat esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakoulun vetämä länsirannikkoyhteistyö ”Suomi elää länsirannikosta(siirryt toiseen palveluun)” -ohjelma ja helmikuussa 2024 Kokkolan, Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen sopima strateginen yhteistyösopimus.

Jos jäisimme räpeltämään asioita vain omalla porukalla, niin muutosta ei saataisi aikaan.

Yhteistyö korkeakoulun kanssa kannattaa

Strategisten linjausten ja kumppanuuksien lisäksi Centria haluaa myös tukea vihreän siirtymän vauhdittamista muutoksista syntyvää uutta liiketoimintaa, uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Tämä tapahtuu niin paikallisten, kansallisten kuin kansainvälistenkin hankkeiden kautta. Vuositasolla Centria on mukana noin sadassa hankkeessa. Nostamme tähän loppuun muutamia esimerkkejä niistä hankkeista, joissa me kirjoittajat olemme viimeisen vuoden aikana olleet mukana.

Etevä Pilotti – Energiatehokkaat ja vähähiiliset pilottiratkaisut(siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa tuettiin vähähiiliseen energiantuotantoon siirtymää tutkimalla, miten yritysten eri sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää niin energiantuotannossa kuin myös muissa hyödyllisissä käyttökohteissa. Hankkeessa tehtiin laskelmia hukkaenergian potentiaalista erilaisissa teollisen toiminnan yrityksissä, määriteltiin Kokkolan alueen biokaasupotentiaali, tutkittiin hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämpöverkossa ja sen vaikutuksia sekä kehitettiin energianvarastoinnin porareikäkaivoteknologiaa. Erilaisia havaittuja sivuvirtoja myös tutkittiin labroissa ja toteutettiin koekasvatuksia, joissa pyrittiin löytämään turpeelle korvaajia sekä luonnonmukaisia lannoitteita. Hankkeen tuloksista on kerätty Best Practices -raportti sekä luonnosteltu yhteistyökonsepti nimeltään Circular Wellnes Hub.

Ilmastoindikaattori(siirryt toiseen palveluun)-hankkeessa selvitettiin elinkaariarvioinneilla eri toimialojen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen ymmärtäminen helpottaa yritysten toiminnan suunnittelua ja auttaa taklaamaan kohdat, jotka aiheuttavat suurimmat päästöt. Hankkeen aikana tarkasteltiin puurakentamisen, lämmöntuotannon, energiaintensiivisen teollisuuden materiaalintuotannon ja jätehuollon toimialoja. Näistä tuloksista toteutettiin toimialakohtaiset tiekartat. Elinkaariarviointien lisäksi tarkasteltiin toimialoilla toimivien yritysten kustannusrakennetta, jotta voitaisiin vertailla mistä suurimmat päästöt ja kustannukset tulevat ja miten ne vaikuttavat toisiinsa.

Kiertotaloutta edistettiin myös Pietarsaaren alueella DeCiDe – Developing Circular Design(siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa. Hankkeen aikana jalkautettiin kiertotalouden ja sen mukaisen suunnittelun periaatteita alueelle erilaisten tapahtumien ja työpajojen kautta sekä ratkottiin paikallisten yritysten haasteita kiertotalouteen siirtymisessä. Hankkeeseen mukaan lähtenyt Baltic Yachtsin laatu-ja vastuullisuuspäällikkö Pamela Honga kommentoi: ”Kestävyys ja kiertotalous ovat meille yrityksenä hyvin tärkeitä tekijöitä. Olemme jo pitempään olleet kiinnostuneita selvittämään, mikä on hiilikuidun ja komposiittimateriaalien kierrätyksen tilanne tällä hetkellä meillä ja maailmalla. Meillä Baltic Yachtsilla ei kuitenkaan ollut tähän tutkimustyöhön resursseja, joten hankkeen tarjoama apu tuli juuri oikeaan hetkeen.”

Hankkeen parhaista opeista, innostavista yritysesimerkeistä ja haasteiden selvitystöistä on koottu Kiertotalouden pikastartti -opas ja Excel-pohjainen työkalu hiilijalanjäljen laskentaan tarvittavien tietojen keräämiseen. Nämä ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Meillä Baltic Yachtsilla ei kuitenkaan ollut tähän tutkimustyöhön resursseja, joten hankkeen tarjoama apu tuli juuri oikeaan hetkeen.

Jotta alueen yritykset eivät jäisi vastuullisuusmuutoksen jalkoihin, SustainChange- Vastuullisuuden johtaminen ja viestintä pk-yrityksissä(siirryt toiseen palveluun) -hanke tarjosi alueen yrityksille koulutusta ja työpajoja. Hankkeen koulutukseen osallistuneet kävivät kattavasti läpi hankkeen aikana kehitettyjä vastuullisuusmateriaaleja, osallistuivat lähitapaamisiin ja työpajoihin ja verkostoituivat muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen koulutuksista sekä viestinnällisistä toimenpiteistä koostettiin Edelläkävijöiden viestintää -opas ja erilaisia työpohjia vastuullisuuden kehittämiseen. Järkevistä ja käytännönläheisistä vastuullisuusteoista kannattaa viestiä ja laittaa hyvä tieto kiertämään, kuten hankkeen tuottamassa Vastuullista muutosta(siirryt toiseen palveluun) -podcastissa teimme.

Tiedon tuottamisen ja jalkauttamisen vauhti kiertotalouden ja vastuullisuuden saralla on tällä hetkellä vähintäänkin nousemassa aallonharjalle. Vihreä potku on annettu ja nyt yritetään pitää pallo ilmassa mahdollisimman pitkään. Se onnistuu, kun teemme alue- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.

Kirjoittajat:

Kirjoittajat toimivat FISS:n koordinaattoreina Keski-Pohjanmaalla.

Centria-ammattikorkeakoulu
TKI-koordinaattori, PhD Hanna Tölli
Hanna Tölli – R&D Coordinator – Centria University of Applied Sciences | LinkedIn(siirryt toiseen palveluun)

Centria-ammattikorkeakoulu
TKI-asiantuntija, kiertotaloustutkija Mira Valkjärvi
Mira Valkjärvi – RDI specialist – Centria University of Applied Sciences | LinkedIn(siirryt toiseen palveluun)