20.11.2023

Yritysten välisiä symbiooseja edistetään maakunnissa

Teolliset symbioosit, joissa eri yritykset ja toimijat yhdistävät voimansa ja jakavat resursseja, ovat keskeinen tapa edistää kestävää kehitystä ja liiketoimintaa. Aluekoordinaattorit eri puolilla Suomea tukevat symbioosien syntyä nyt lähes koko Suomessa.

Teollisten symbioosien palvelu, jota kutsutaan FISS-toiminnaksi (Finnish Industrial Symbiosis System) auttaa yrityksiä hyödyntämään toistensa ylijäämäresursseja, kuten sivuvirtoja, energiaa, tilaa ja ylijäämämateriaaleja. FISS-palvelun avulla on syntynyt uutta liiketoimintaa, aikaansaatu kustannussäästöjä ja vähennetty jätemääriä. Kunnille palvelu tarjoaa tehokkaan työvälineen kestävän kehityksen edistämiseen ja materiaalien arvoverkkojen kehittämiseen.

Yritysten väliset symbioosit edistävät jätteiden vähentämistä monin tavoin. Yritykset voivat jakaa toistensa sivuvirtoja ja hyödyntää niitä omissa tuotantoprosesseissaan, mikä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta. Lisäksi voidaan edistää hukkaenergian hyödyntämistä ja vesien kierrätystä.

FISS-toiminta tukee symbioosien syntymistä

Teollisten symbioosien palveluun liittyi mukaan kolme uutta aluetta tänä vuonna ja se toimii nyt lähes koko Suomessa. Aluekoordinaattorit auttavat yrityksiä tunnistamaan uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä tarjoavat tukea näiden mahdollisuuksien toteuttamiseen. Apua on saatavilla myös asiantuntijan, teknologia tai palvelun etsintään. Motiva ylläpitää FISS-mallia ja toimintaa Suomessa.

”FISS-toimintamallista on tullut tehokas keino edistää yritysten välistä yhteistyötä ja ylijäämäresurssien hyödyntämisessä. Palvelun kautta tarjotaan neuvoja ja tietoa tehokkaista tavoista rakentaa symbiooseja”, sanoo Ilkka Hippinen, Motivasta.

FISS-toiminnassa yritysten, kuntien sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten edustajat kohtaavat. ja voivat jakaa hyviksi koettuja tapoja toteuttaa yritysten välistä yhteistyötä ja ideoida uutta liiketoimintaa.

Esimerkkejä FISS-toiminnasta alueilla

Teollisten symbioosien palvelu on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi yritysten ja yhteisöjen välisen yhteistyön edistämisessä, resurssien hyödyntämisessä ja ympäristövaikutusten vähentämisessä. Kokosimme ajankohtaisia esimerkkejä alueilla tehtävästä FISS-työstä.

Kanta-Hämeen FISS-toiminta

Kanta-Hämeessä edistetään teollisia symbiooseja kehittämällä digitalisaatioon pohjautuvia toimintamalleja ja käytäntöjä materiaalivirtojen optimoimiseksi ja yritysten välisen tiedon vaihdon parantamiseksi.

”FISS-toimintamalli on hyvä tapa tukea tiedon vaihtoa kiertotalouden teollisissa symbiooseissa. Pilotoimme myös Materiaalitori -palvelua, tarkoituksena tunnistaa yritysten jaettavia resursseja tai resurssitarpeita sekä testata, miten symbioosit voisivat toimia Materiaalitori-palvelun avulla valituissa yritysyhteistyösuhteissa” sanoo aluekoordinaattori Anne-Mari Järvenpää Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Yksi käytännön esimerkki on panimoalan ja vihannestilan yhteistyö(siirryt toiseen palveluun), jossa sesonkiolutta valmistettiin hävikkivihanneksista. Tämä innovaatio syntyi opiskelijoiden Hackathon-tapahtumassa vuonna 2022 ja johti uuden oluen markkinoille tuomiseen kesällä 2023.

Lue lisää: Välkky: vihreät älykkäät palvelut kiertotalousyritysten kehittämisessä(siirryt toiseen palveluun)

Etelä-Karjalan FISS-toiminta

Etelä-Karjalassa on vuodesta 2016 lähtien kehitetty teollisia symbiooseja, ja Lappeenranta on ollut mukana Motivan FISS-toiminnassa alusta asti. Teollisia symbiooseja on käytetty hyväksi esimerkiksi kaivosteollisuuden rikastushiekasta valmistetun geopolymeerin valmistuksessa. Tässä prosessissa luonnon hiekka ja kiviaines korvataan rikastushiekalla, ja sementti puolestaan alkadi-aktivaattoreilla. Näistä materiaaleista on valmistettu tulostamalla ja valamalla melueste, penkkejä ja säiliöitä. Rikastushiekalle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita sekä geopolymeerin että muiden sovellusten osalta.

Kalkkipitoiset elinympäristöt ovat uhanalaistuneet Suomen luonnossa. Nordkalkin rikastushiekka on mineraalikoostuvuudelta kalkkipitoinen. Ammattiopisto Sampon kierrätysmateriaaleista tekemiin hyönteishotelleihin tehtiin viherkatot. Maakerroksessa oli mukana rikastushiekkaa ja siihen kylvettiin siemeniä ja istutettiin sammalia.

Toikansuon vanhalla kaatopaikalla tehtiin koealueita, joissa savi- ja hiekka/sorakerrosten päälle laitettiin eri paksuisia kerroksia rikastushiekkaa, sen päälle maakerros ja istutettiin siemeniä.

Lisäksi alueelle on rakennettu biokaasulaitos(siirryt toiseen palveluun) muutama vuosi sitten. Laitoksen raaka-aineena käytetään Etelä-Karjalan biojätteitä sekä jätevesien lietteitä. Etelä-Karjalan jätehuollon kuljetukset toteutetaan biokaasulla, ja Lappeenrannan paikallisliikenteessä on otettu käyttöön biokaasulla toimivia busseja. Biokaasua on saatavilla viidellä asemalla, jotka sijaitsevat Luumäellä, Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Tällä tavoin Etelä-Karjala edistää kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä käytäntöjä alueellaan.

Betonin korvaavasta geokomposiitista meluvalli Lappeenrannassa(siirryt toiseen palveluun)
Urban Infra Revolution – Towards sustainable and innovative construction(siirryt toiseen palveluun)

Etelä-Pohjamaan FISS-toiminta

Etelä-Pohjanmaalla teollisia symbiooseja on lähdetty edistämään kehittämällä verkostoja. Vuoden 2023 aikana on käynnistynyt useampi hanke, joissa yrityksiä ja toimijoita kohtautetaan, ja joiden tavoitteena on tunnistaa ja kasvattaa yhteistyö- ja sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia alueella.

Tammikuussa julkaistu Etelä-Pohjanmaan Riihi -kiertotaloussivusto tuo yhteen alueen näkökulmasta oleellisen kiertotaloustiedon ja -toimijat. Alustan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia sekä myöskin mahdollisia yhteistyökumppaneita, toimialaan katsomatta.

Suunnitteilla olevalla uudella verkkoalustalla on tarkoitus pilotoida järjestelmätason ratkaisua biokaasutoimijoiden ja biokaasuklustereiden kehittämiseksi. Samalla pyritään poistamaan biokaasutoiminnan kehittymistä hidastavia pullonkauloja erityisesti kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelmaan, volyymien kasvattamiseen, skaalautuvuuteen ja mittakaavaetujen saavuttamisen liittyen.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kehitetään parhaillaan työkalua, joka hyödyntää internetissä saatavilla olevaa dataa ja auttaa tunnistamaan alueen kiertotalouspotentiaalia omaavat yritykset. Työkalun ja keskustelujen avulla kerätyn tiedon perusteella fasilitoidaan tunnistettujen yritysten sivuvirtoihin tai muuhun resurssien jakamiseen perustuvaa yhteistyötä yli toimialarajojen.

Alueen näkökulmasta erityisen tärkeällä ruokajärjestelmäsektorilla tehdään myös pilotteja maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksista. Tavoitteena on etsiä sivuvirroille mahdollisimman korkean jalostusasteen potentiaalia myös toimialarajoja ylittäen.

RIIHI: yhteistyön mahdollisuuksia ja tuoretta tietoa pk-yritysten tueksi(siirryt toiseen palveluun)
RIIHI: Resurssiviisaat verkostot Etelä-Pohjanmaalla(siirryt toiseen palveluun)
Kestävä ja vastuullinen ruokaprovinssi(siirryt toiseen palveluun)