Kannattavampaa ja kestävämpää liiketoimintaa teollisilla symbiooseilla – KiSun kiertotalouskahvit 6.9.2023
Monissa kunnissa ja alueilla on onnistuttu edistämään teollisia symbiooseja, joissa kaksi tai useampi yritys tai toimija hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, teknologiaa tai palveluja. Edistämällä teollisten symbioosien syntymistä voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vaikuttaa yritysten liiketoiminnan kannattavuuteen. Teollisten symbioosien palvelu on vakiintunut ja toimiva tapa edistää kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja yritysten liiketoimintaa.
Teolliset symbioosit mahdollistavat kiertotalouden
Monissa kunnissa ja alueilla innostavia esimerkkejä kiertotalousyhteistyöstä
Teolliset symbioosit voivat synnyttää uusia liiketoimintamalleja, jotka parantavat kannattavuutta ja kustannussäästöjä. Sivuvirtojen hyödyntäminen usean toimijan yhteistyömallilla edistää resurssiviisautta ja kiertotaloutta.
”Teolliset symbioosit tuovat raaka-ainesäästöjä ja korvaavat luonnon raaka-aineita. Parhaimmillaan yhteistyömalleilla voidaan myös säästää energiaa ja vähentää päästöjä”, kertoo kiertotalouden johtava asiantuntija Ilkka Hippinen, Motivasta.
Mäskistä sämpylöitä ja maanparannusainetta. Hävikkituotteista olutta.
Pirkanmaalla teollisia symbiooseja on toteutettu määrätietoisesti. Mäskisämpylät ovat esimerkki, jossa mäskiä käytetään yhtenä ainesosana sämpylöiden leivonnassa. Projektissa yhdistettiin panimo- ja leipomopareja, jotka olivat sopivalla etäisyydellä toisistaan. Myös mäskipaperia on kokeiltu valmistaa panimon ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä. Lopputuloksena saatiin rouhean tekstuurin omaavia paperi- ja kartonkiarkkeja. Mäskiä on onnistuttu hyödyntämään myös Kanta-Hämeessä.
”DIVA-hankkeessa, on muodostettu olutpanimon ja vihannestilan teollinen symbioosi, jossa on hyödynnetty oluen ylijäämä mäskiä tomaattien ja kurkkujen kasvatuksessa maanparannusaineena, ja vastaavasti oluen valmistuksessa taas hyödynnetty hävikkivihanneksia kausituotteissa. Tällaisia synergioita voidaan löytää tuomalla yritykset saman pöydän ääreen”, kertoo Anne-Mari Järvenpää, Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Kahvinpavuista huussinkuiviketta
Elintarvikkeista myös kahvipavusta tehtyä huussinkuiviketta on testattu Tampereen kaupungin retkeily- ja luonnonsuojelualueella kuvakäymälöiden kuivikkeena. Kokeilussa käytettiin puolet kahvipavun kuorta ja puolet perinteistä komposti- ja huussikuiviketta.
Bioenergialla toimiva kaukolämpö ja sähköntuotanto
Lappeenrannassa puolestaan on siirrytty pääosin bioenergialla toimivaan kaukolämmön ja sähköntuotantoon. ”Lappeenranta tavoittelee nettonollapäästöistä kaukolämpöä jo vuoteen 2026 mennessä, minkä osaltaan mahdollistaa sivuvirroista tuotettava lämpö”, iloitsee Lappeenrannan kaupungin asiantuntija Terhi Jantunen.
Jätevedenpuhdistuksen sivuvirrat hyötykäyttöön
Useista ympäristötunnustuksista tunnetussa Lappeenrannassa jätevedenpuhdistuksen sivuvirroista on etsitty ratkaisuja ravinteiden jatkojalostamiseen. Myös polyesteritekstiilikuitujen valmistamista jätehiilidioksidista tutkitaan. Paikallisen kalkkikaivoksen rikastushiekasta on valmistettu melueste sekä kaupunkikalusteita, ja uusia käyttökohteita pohditaan jatkuvasti. Rikastushiekkaa on suunniteltu käytettävän myös maan kalkkipitoisuuden lisäämiseen ja hulevesien puhdistamiseen.
Teollisten symbioosien palvelu FISS kokoaa yhteen yhteistyömallien edistäjät
Teollisten symbioosien palvelu FISS on yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jossa autetaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa. FISS-toiminta on nykyisin osa Kiertotalous-Suomea.
Maakunnissa aluekoordinaattorit edistävät teollisten symbioosien muodostamista. Kunnat voivat osallistua fasilitointiin ja houkutella yrityksiä mukaan toimintaan ja auttaa näin yrityksiään kohti kiertotaloutta ja kestävämpää liiketoimintaa. Yritykset ja kunnat voivat liittyä mukaan toimintaan aluekoordinaattoreiden kautta.
”FISS on erittäin hyödyllinen yhteistyömalli kaikille kunnille. Toiminnan avulla saadaan konkreettisia kehitysaskeleita, kun yritykset sitoutuvat mukaan. FISS on luotettava kumppani yhteistyön eteenpäin viejänä ja kunnan roolin mahdollistajana”, kertoo Terhi Jantunen Lappeenrannan kaupungilta.
Materiaalitori on kiertotalouden markkinapaikka
Osana FISS toimintaa on myös Materiaalitori ja asiantuntijapooli. Materiaalitori on kiertotalouden markkinapaikka, jossa ilmoittaja voi etsiä tarjolla olevia ja tarvittavia jätteitä, sivuvirtoja ja niihin liittyviä palveluita. Materiaalitorista voi myös hakea kiertotalouden asiantuntijapalveluita. FISS-aluekoordinaattorit opastavat Materiaalitorin käytössä.
Lisätietoa
Miten mukaan FISS-toimintaan?(siirryt toiseen palveluun)